Jopo pääsi kelkkakisaan Hannelen kanssa. Vesa mietti ensin osallistumista, mutta sai kutsuvieraslipun Helsingin Talviklassikko peliin, joten meni sinne ;) No ei se mitään Hannele kuitenkin lähti kelkkailemaan Jopon kanssa. Kickspark on tänä vuonna virallinen sarja (SP1) VUL:n alaisissa kilpailuissa. Siinä on myös Suomen Mestaruus mittelöt tänä vuonna.

Aamu valkeni kirpeänä pakkasaamuna. Hannele soitteli aamulla, että kisa pidetään. Valjakkokilpailuissa ei pakkasrajaa tunneta. Kickspark luokan lähtö oli vasta 13:30, joten pakkanen ehti hellittää hieman siihen mennessä. Tosin ajajienkokous oli jo 10:00, jossa Hannelen piti olla paikalla. Minä vetelin vielä hetken peittoa korviini ennen kuin nousin Hannelen puhelun jälkeen.

Hannele tuli hakemaan Jopon ajajienkokouksen jälkeen. Hetken aikaa lämmitteli meillä ennen kuin lähti takaisin kohti kisapaikkaa. Hannelen ja Jopon starttiaika oli tarkentunut ja se oli 13:35. Jäin vielä hetkeksi kotiin ennen kuin puin päälle ja lähdin starttaamaan autoa. Meinasi käydä huonosti minun lähtemiseni kanssa. Auto ei meinannut käynnistyä ja ehdinkin jo soittamaan Hannelelle, että en pääse tulemaan, kun puhelun aikana auto lähtikin käyntiin.

Saavuin kisapaikalle juuri ennen puolta kahta, kun kickspark-sarjan lähdöt alkoivat. Näin Hannelen ja Jopon lämmittelevän itseään ja odotin sen aikaa autossa, että pääsevät lähtölinjalle. Nousin autosta ja kurkin kauempaa Hannelen ja Jopon lähtöä. Hyvin lähtivät menemään eteenpäin. Rata kulki pellolla, joten reitin näki suurimmalta osalta.

Hannele ja Jopo katosivat näköpiiristä ja käveltiin Aten kanssa kohti maalia. Aten puhelin alkoi soimaan jonkin ajan päästä. Sanoinkin ääneen, että Hannele siellä soittelee, että on lopettanut. Niinhän siinä oli käynyt; Hannele odotti auton luona, jonne mekin lähdimme. Kiroilin jo ääneen, että voi hemmetti eikö se Jopo sitten vetänyt. No ei siinä niin ollut käynyt. Kelkka oli hankala hallita ja se veti koko ajan vasemmalle. Olivat muutaman kerran käyneet jo penkassa ennen kuin Hannele päätti lopettaa kesken.

Jopo oli kuulemma vetänyt hyvin ja saanut lisäpotkua, kun perässä oleva oli ohittanut. Myöhemmin kuultiin kokeneemmilta kisaajilta, että rata oli vaativa. Se oli liukas ja kalteva. Pelkkä painonsiirtely ei kuulemma riittänyt kelkan ohjaamiseen vaan olisi pitänyt jalaksia työntää jaloilla ulospäin. Hannele ei ollut aikaisemmin mennyt kicksparkilla koiran kanssa tai ilman koiraa.

Hatunnosto Hannelelle, joka lähti kylmiltään kokeilemaan uutta lajia ja vielä vieraan koiran kanssa!